Rattaittaiden ja jousikotelon sovitusta

Täällä taas.
Viimeiset hommat tehty ennen kesälaitumille lähtöä.

Tässä koneistossa rattaat ovat niin suuria, että joskus aiemmin tekemäni ratasjuoksulaite ei sovellu näiden rattaiden kanssa käytettäväksi. Siksi tein toisella periaatteella toimivan ratasjuoksulaitteen.
Alla uran jyrsintä menossa. Materiaalina epämääräisen muotoinen levyn kappale, joka jäi yli koneiston pohjasta.

Tässä kappale on jo saanut muotonsa. Enää tarvitaan kierrettä varten mahdollisimman kohtisuora reikä. Se aiheutti vähän asettelua ja mittaamista.

Valmis laite. Noiden pystyssä olevien akselien päälle laitetaan sovitekappaleet, jotka joutuu tekemään kullekin rattaalle erikseen.

Alla isoimman rattaan ja keskirattaan rellin ratasjuoksun testaus meneillään. Rattaan keskiössä olevat piikit ovat kohdistuspiikkejä joilla varmistetaan, että ratas asettuu oikein päin jousikotelolle.

Tässä kokeillaan keskirattaan ja käyntirattaan välillä olevan rattaan ja käyntirattaan rellin ratasjuoksua. Käyntirattaan relli on noin suuri koska Tämä ratas ja käyntiratas on haluttu suurinpiirtein saman kokoisiksi, jolloin relliä on pitänyt kasvattaa kuvan osoittamalla tavalla. Ratasjuoksu näiden rattaiden välillä on todella hyvä joten siltä kannalta ihan hyvä homma.

Sitten sovitellaan rattaita akseleihin. Valitettavasti akselien teosta ei tullut otettua kuvia. Alla laipat, joihin rattaat kiinnitetään. Käyntirattaan ja sitä edeltävän rattaan akselit tein siniteräksestä. Keskiakselin tein hopeateräksestä, koska sen toiseen päähän tarvitaaan reikä minuuttiosoittimen sokkatappia varten, eikä sitä saisi tehtyä siniteräkseen suosiolla. Samalla tuli harjoiteltua aivan uutta asiaa ainakin minulle itselleni, eli ainoastaan minuuttiakselin takapohjan puoleisen pään karkaisua. Toista puolta ei tarvitse kaskaista, koska etupohjan puoleisena laakeriosana toimii rattaan kiinnityslaipan osa (alakuvassa teräksen värinen kappale) ja lisäksi akseli ei pysyisi suorana jos se karkaitaisiin kokonaan, akselin mitat 90 mm x 2,5 mm.
Toinen pää karkaistiin niin, että akseli oli pylväsporan istukassa kiinni ja pora pyöri. Sitten akselin alaosa kirsikan punaiseksi ja upotus veteen, poran koko ajan pyöriessä. Ja tuloksena toisesta päästä karkaistu, täysin suora akseli. Aina oppii uutta...

Alakuvassa käyntirattaan kiinnityslaippa kiinnitettynä akseliin. Vanhan koulun kellosepät, alkää nyt pyörtykö, mutta täyte on kiinnitetty LOCTITELLÄ suoraan akseliin eikä puristustiukkuudella akselissa olevaan kartioon, niinkuin vanhaan hyvään aikaan olisi tehty. Itse asiassa sekuntiheilurin ankkurin kiinnitin kartioakseliin ja muistan tuskan oikean sovituksen aikansaamisessa, joten Loctite kiinnitys sopi minulle hyvin...
Kuvassa olen sorvaamassa laipan kiinnityspintaa, johon ratas tulee, suoraksi. Se heittää väkisin ilman tätä oikaisua, koska laipan akselireikä heittää porauksen jälkeen väistämättä, ainakin minulla käytettävissä olevilla välineillä, ja reikä on niin pieni, ettei sitä voi sorvata heittämättömäksi.

 Alla keskiratas paikoillaan pohjien välissä. Rattaan puolat ja kehä ovat vielä viimeistelemättömiä.

Jousikotelon akselin sorvaus menossa. Sorvasin akselin yhdellä kiinnityksellä ja sen vuoksi toinen pää piti tukea tuollaisella laakeroidulla vastakärjellä.

Vetoavaimen nelikulman jyrsintä menossa. Nelikulmasta tein yhteensä noin kahden asteen verran kartion, jotta avain menisi sisään ja ulos ilman takeltelua.

Valmis vetoakseli muuten, mutta jousen sisäpään kiinnitys vielä puuttuu.

Akseli paikoillaan kotelossa. Kotelokin on muuten valmis, mutta jousen ulkopään kiinnitys puuttuu vielä. Kuvassa alla olevan teknisen näköisen messinkitangon funktio on vain ja ainoastaan estää jousikoteloa vierimästä vinolla pöydällä kuvan ottohetkellä...

Jousikotelon akselin telkirattaan jyrsintä menossa itsetehdyllä Flycutter -jyrsimellä. Hyvin toimii jälleen kerran

Yllä valmistetun telkirattaan telki sommiteltuna hopeateräslevyn pintaan. Ei näytä kovin vakuuttavalta tässä vaiheessa.

Nyt on jo muoto löytynyt. Vähän vielä pintojen viimeistelya ja se on siinä.

Telkiratas  paikoillaan akselissa Lukitussokkaa pitänee vähän vielä lyhentää.

Jousikotelon ratas, keskiratas, väliratas sekä käyntirattaan akseli isoine relleineen paikoillaan pohjien välissä. Hyvin rullaa rattaat tässä vaiheessa. Kuvien taustaan voisi kyllä panostaa vähän enemmän.

Nyt kesän aktiviteetit odottavat, joten tämä palsta vaikenee odottamaan syksyn sateita.

Hyvää kesää kaikille!

Rattaiden tekoa

Koneiston rungon jälkeen alkoi rattaiden valmistus.

Ennen rattaiden jyrsimistä piti valmistaa jyrsinterät siihen hommaan. Jyrsimiä saisi valmiina Englannista, mutta ne maksavat noin 80 puntaa, eli lähes 100 EUR kappale, ja niitä tarvitaan neljää eri kokoa tai mallia, joten päätin tehdä ns fly cutter jyrsimet. Niissä on yksi terä joka siis leikkaa vain kerran kierroksella. Tällaisella terällä jyrsintä on tietysti paljon hitaampaa kuin kaupasta ostetulla jyrsimellä, mutta aikahan ei ole kriittinen resurssi tässä hommassa.

Alakuvassa olen sorvaamassa terän muotoa sitä varten tehdyssä jigissä.

Kaksi terää sorvattu muotoon, karkaistu ja päästetty. Molemmat terät onnistuivat kerralla ja sain kaikki jyrsinnät tehtyä eikä edes teroitustarvetta ilmennyt.

Terät valmiina jyrsintään

Isoin ratas on niin iso, että sen ulkokehä piti työstää mittaansa jyrsinkoneessa, koska sorvin karakorkeus ei riittänyt näin suureen halkaisijaan. Alla jyrsintä käynnissä, 290 hammasta. Lisäksi puolet jyrsittyäni huomasin, että jyrsintä on kuitenkin vähän liian matala, joten jouduin ajamaan vielä toisen kierroksen, yhteensä 540 hammasta.

Alla lähikuva viimesten hampaiden jyrsinnästä. Tässä kohtaa aina jännitys kohoaa, että meneekö jako tasan. Tälläkin kertaa meni.

Ison rattaan puolien jyrsintä menossa. Tällä tavoin käsin viilaamista jää vain aukkojen kulmat ja vähän tasoittelua. CNC ohjattu jyrsin olisi taas tässä puoltanut paikkaansa paremmin kuin koskaan.

Keskirattaan jyrsintä valmis

 Keskirattaan puolien jyrsintä käynnissä

 Ratas on jyrsitty irti. Näissä rattaissakin tuo tehollinen levyn määrä on aika pieni. Tästä rattaasta seuraava, vähän pienempi halkaisijaltaan valmistui samassa järjestyksessä kuin tässä kuvattu ratas. Näistä isommista rattaista on vielä käyntiratas tekemättä.

Alakuvassa materiaalina 55 mm messinkitanko, paino noin 7 kg. Pidempää kappaletta ei sorviini saisikaan kiinni. Tässä olen katkaisemassa siitä pätkää jousikotelon sorvausta varten. Kotelo olisi kannattanut tehdä putkesta, mutta halkaisijaltaan sopivaa putkea ei ollut tarjolla joten taas menee tavarasta yli 90 % lastupurkkiin.

Kotelon muoto on valmis ja tässä ollaan sorvaamassa jousikotelon kannen kiinnitysuraa. Kansikin tuli jo sorvattua mutta siitä ei ole laittaa kuvaa tähän hätään.

Jatkuu kunhan lisää osia valmistuu...

Koneisto

Koneiston materiaalit tilattiin vanhaan malliin UK:sta, josta mateiaaleja saa mittojen mukaan eikä tarvitse ostaa kokonaisia 1 x 3 m levyjä niinkuin Suomesta pitäisi.

Aloitetaan koneiston tolpista. Niitä tarvitaan kolme kappaletta. Muotoilu on ihan omaa, mutta englantilaisista lattiakelloista on hieman saatu vaikutteita.

Koneiston pohjien irroitus meneillään. Kokeilin moottoritoimista lehtisahaa mutta ei se kuitenkaan oikein pysty 5 mm messinkiin, joten päädyin jyrsimään osat irti. Nyt taas kaivattaisiin sitä CNC ohjausta. Tuon palan hinta on muuten 150+ euroa ja siitä tarvitaan noin 10 prosenttia. Siinä mielessä ei tullut muotoa optimoitua mitenkään. Pohjathan olisivat voineet olla vain kapea tolppa tai jalat paljon kapeammat, jne.

Pohjien muodon viimeistelyä.

Koneiston pohjat yhdessä tolppien kanssa.

Yläkuvan pohjien kiinnitysruuvit ovat tässä vaiheessa väliaikaisia. Lopulliset ruuvit teen itse. Alla ruuvin uran sahaus menossa

Alla valmiit ruuvit viimeisteltyinä. Ruuveja tarvitaan vain viisi koska yhden paikalle taakse tulee heilurin ripustuksen takia pienempi ruuvi.

Ja tässä ruuvit sinistettynä. Sinistys on tehty niin, että ruuvi laitetaan messinkilevyssä olevaan reikään ja sitten levyä lämmitetään kaasuliekin päällä. Messinkilevy jakaa lämmön niin, että sinistyksestä tulee tasainen. Usein tämäntapaiset ruuvit kiillotetaan ennen sinistystä, mutta koska kiillotus olisi niin työläs, päätin jättää pintoihin hiontajäljen. Tulos on mielestäni varsin onnistunut.

Luurankokellon kaappi

Sekuntiheiluri tuli valmiiksi ja käy seinällä hienosti. Vielä tosin tarvittaisiin vähän tarkempaa rukkausta. Olen tähän mennessä pitänyt kellon ajassa säätämällä käyntiä niin, että lisään ja otan pois gramman painoisen painon heilurin varressa olevalta levyltä aina tarpeen vaatiessa.

Mutta uusiin seikkailuihin...

Aloin rakentaa niin kutsuttua luurankokelloa, jossa kellon koneisto on avoin ja kaappi vitriinimäinen, niin että koneisto näkyy joka puolelta kokonaan. Kellon koneisto on siitä erikoinen, että siinä voima johdetaan jousikotelolta suoraan keski (minuutti) rattaalle. Yleensä tyypillisissä 8 vrk käyvissä esim. seinäkellon koneistoissa on jousikotelon ja keskirattaan välillä yksi ratas, jota tässä koneistossa siis ei ole. Tästä johtuu se, että jousilotelon voimaratas on kooltaan poikkeuksellisen suuri.

Sorry folks, but this blog will be only in Finnish. I have very good reason for it; I am too lazy to do it in English...

Kellon kaapin materiaalina on sama tammi, josta jo aiemmassa blogissa esitelty pöytäkellon kaappi oli tehty.

Kaapin alkuvaiheista ei tullut otettua kuvia. Tässä kaapin runko on koossa ja ylä- ja alaosat ovat valmiina mutta ei vielä kiinnitettyjä.

Tässä kaappi on koottuna mutta lasit ja ovi puuttuvat. Rakenne on sellainen, että lasit menevät kaapin alareunassa olevien hahlojen kautta paikoilleen ja sitten pohja kiinnitetään ruuveilla alhaalta jolloin lasit pysyvät paikoillaan. Aika outo rakenne, mutta en keksinyt parempaakaan koska halusin välttää lasien kiinnityksen erillisillä rimoilla, joita yleensä käytetään kellon kaappien lasien kiinnityksissä.

Ovi puuttuu vielä tässä vaiheessa.